Verosuunnittelu osakeyhtiössä
Palkkaa vai osinkoa?
Tämä kysymys toistuu usein ja ajattelimme kirjoittaa aiheesta lyhyen artikkelin. Yhtiökohtaiset ja yksilölliset neuvot saatte ottamalla meihin yhteyttä henkilökohtaisesti, koska jokaisen yrityksen ja osakkaan tilanne on ratkaistava tapauskohtaisesti.
Tässä kuitenkin nyrkkisääntöjä:
Osakeyhtiön tärkein verosuunnittelun työkalu on nettovarallisuuden tason suunnittelu, koska nettovarallisuudesta lasketaan osakkeiden matemaattinen arvo.
Osingon nostaminen on kannattavaa, mikäli osakas saa osingon käyttöönsä pienemmillä veroilla mitä palkasta verotettaisiin.
Palkanmaksu voi olla edullista yhtiössä, jossa nettovarallisuus on pieni. Palkkamenot henkilösivukuluineen saa vähentää yhtiön verotuksessa toisin kuin osinkomenot. Mikäli palkkatuloa nostaa niin, että veroprosentti nousee yli 26 prosentin, ei se ole enää kovin järkevää.
Sekä palkan että osingon nostaminen pienentävät yhtiön nettovarallisuutta eli jakokelpoisia voittovaroja.
Verohuojennetun osingon ja palkanmaksun yhdistelmä voi olla viisain ja turvallisin tapa varojen nostamiseen.
Asiasanasto
Osinko = yrityksen jakama voitto-osuus omistajilleen.
Matemaattinen arvo = Yhden osakkeen matemaattinen arvo saadaan, kun yhtiön verovuotta edeltävän tilinpäätöksen nettovarallisuus jaetaan ulkona olevien osakkeiden määrällä. Yhtiön itselleen lunastamia tai hankkimia osakkeita ei huomioida määrässä.
Nettovarallisuus = yhtiön veronalaiset varat – velat
Julkisesti noteerattu yhtiö = osakeyhtiö, jonka osakkeilla käydään kauppaa. Vähimmäisosakepääoma on 80 000 euroa.
Listaamaton yhtiö = osakeyhtiö, jonka osakkeilla ei käydä kauppaa.
Pääomatulojen vero = 30 % 30000 euroon asti, ylittävältä osalta 34% v. 2024
Osingon ennakonpidätysilmoitus = ilmoitus, jonka osinkoa maksava yritys tekee Verohallintoon osingon maksamisen yhteydessä. Ilmoituksessa raportoidaan maksetut osingot ja niiden ennakonpidätykset. Jos osingon maksajan työnantajasuoritusten verokausi on kuukausi, verokauden vero on maksettava Verohallinnolle viimeistään ennakonpidätyksen toimittamiskuukautta eli osingon nostettavissaolokuukautta seuraavan kalenterikuukauden 12. päivänä. Jos maksajan verokausi on neljännesvuosi, eräpäivä on nostettavissaolokuukautta seuraavan toisen kalenterikuukauden 12. päivänä.
Osingon vuosi-ilmoitus = ilmoitus, jonka osinkoa maksava yritys tekee Verohallinnolle kalenterivuoden aikana maksamistaan osingoista. Vuosi-ilmoituksella annetaan osinkojen saajien tiedot, maksetut osingot sekä niistä pidätetyt verot. Eräpäivä vuosi-ilmoituksilla on seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä.
