Mikä on lomapalkkavelka? Miksi se tehdään? Mitä eroa on sillä, kirjaako sen kuukausittain vai vasta tilinpäätökseen? Mikä on lomavuoden päätös? Mitä muita palkkavelkoja on olemassa?
Näihin kysymyksiin meillä etsi vastauksia harjoittelijamme Siiri Saxlin. Tässä kooste mitä hän löysi. Lähteinä käytetty tekoälyä (ChatGpt) ja voimassa olevia lakeja ja asetuksia. Kirjoituksen on tarkastanut Vilma Soimakallio.
Lomapalkkavelka kertoo kuinka paljon työnantajalle tulisi maksettavaa, jos kaikki pitämättömät lomat, ansaitut lomat, säästövapaat ja muut palkalliset vapaat (kuten vuosilomaa täydentävät lisävapaapäivät) tulisi kerralla maksettavaksi.
Lomapalkkavelan laskeminen antaa tarkemman kuvan yrityksen tuloksesta, auttaa ennakoimaan tulevia kuluja ja helpottaa kertyneiden lomien maksua työsuhteen päättyessä.
Kuukausittain kirjattava lomapalkkavelka antaa ajankohtaisemman kuvan yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja auttaa ennakoimaan tulevia menoja tarkemmin. Lomapalkkavelkaa on helpompi seurata, kun se kirjataan kuukausittain.
Kirjaaminen vain tilinpäätökseen on yksinkertaisempaa mutta palkkatapahtumien läpikäyminen voi olla takautuvasti työläämpää. Lomapalkkavelan määrä voi myös yllättää, jos se lasketaan vain tilinpäätökseen. Sillä voi olla merkittävä vaikutus yrityksen tulokseen.
Lomavuoden päätös tehdään lomanmääräytymisvuoden päättyessä maaliskuussa. Työntekijöiden ansaitut lomapäivät, lomapalkat ja mahdolliset lomarahat lasketaan ja käydään läpi asiakkaan kanssa, ja vahvistetaan kirjanpitoon lomapalkkavelkaa kirjatessa. Niiden perusteella maksetaan tulevan kesän ja talven loma-ansiot.
Pekkasvelka kertoo, kuinka paljon työntekijöillä on pitämättä pekkasia eli työajan lyhennysvapaita. Pekkasvelkaa kirjaamalla seurataan niiden kertymistä, ja toisaalta pidetään kirjaa siitä, että työntekijät myös pitävät kertyneet pekkasvapaansa. Kirjaamisen avulla voidaan myös ennakoida tulevia kuluja. Pekkaset tulisi pitää pois kertymisvuonna, mutta ne jäävät velaksi mikäli niitä siirretään pidettäväksi seuraavana vuonna.
Liukumavelka kertoo, kuinka paljon liukumasaldoa on jäljellä, kun työpaikalla on käytössä liukuva työaika. Saldo voi olla positiivinen tai negatiivinen luku. Jos saldo on positiivinen, yritys on velkaa työntekijälle liukumatunnit. Jos taas saldo on negatiivinen, työntekijä on tuntien verran velkaa yritykselle. Tekemättömät tunnit kuitataan yleensä lopputilistä mikäli työsuhde päättyy ennen kuin niitä ehditään tekemään sisään. Työehtosopimuksissa on erilaiset kertymärajat + ja – saldojen osalta kuin työaikalaissa. Työehtosopimuksissa liukumarajoista voi sopia toisin (järjestäytynyt työnantaja).
